Ihanasti juosten

Tänään Vilma pääsi juoksemaan vapaana malmin pelloilla. Ensin vastaan tuli Santikka omistajansa kanssa. Vilma ja Santikka juoksivat pelloilla vapaasti, hieman ruohoa syöden ja välillä ojissa käyden. No Santikka ei käynyt ojissa, ei kuulemma tykkää kastua. No matka jatkui yhdessä ja päästiin isommille pelloille. Sitten pistettiikin hihnaan kiinni kun takaata tulee toinen koira. Matka jatkui ja sit Santin omistaja katsoi taakse päin ja saman tein minäkin. Sieltähän tulee Santtu omistajansa kanssa. Santtu oli lähtenyt vetämään omistajaansa eteenpäin kun oli saanut Vilman hajusta kiinni. Olivat seuranneet puoli pelto reitin verran meitä takaa. No päästettiin kaikki kolme irti leikkimään keskenään, kun yhtäkkiä Santtu hyökkäsi Santikan kimppuun. Santikan omistajakin sai Santun hampaista pureman jäljen käteensä. No kaikki koirat otettiin kiinni ja Santikka jatkoi matkaa omistajansa kanssa, ja mä jäin Santun omistajan kanssa paikalleen odottamaan tilanteen rauhoittumista.
No Jatkettiin matkaa pian sen jälkeen. Päästiin malmin ruohikoille ja päästettiin koirat irti. Juoksua riitti niin ruohikoilla kuin pelloilla. Vilma tykkäsi tosi paljon juosta ojassa peltojen välissä. Sinne Vilma meni mitä jyrkimmistä kohdista. Onneksi oja oli vain pieni puron tyyppinen vesi virta. Aloin ajatella todellakin Vilman kokoa kun muistin minkä kokoinen Vilma oli ennen verrattuna pieneen Santtuun. Otin kuvia vertailun kohteeksi. Vilma nimittäin oli Santun ja hänen ensi kohtaamisessa Santtua pienempi ja nyt Vilma on tuplasti Santun kokoinen, ja jopa hieman suurempikin.
No käytiin Vilman kanssa tos puol kuusi koirapuistossa. Pettymykseksi siellä ei ollut ketään tuttua koiraa, ja siihen aikaan yleensä on paljon koiria. No myönnän että oli pientä sumu sadetta toistuvasti. No koirapuistossa oli sentään yksi koira, Dana kultanennoutaja 2v. No juoksua riitti. Käynnit mutalammikoissa näytti olevan kummankin koiran mieleen. Mutaiset tassut nousivat vuoronperään toisen selkään. Joten kummatkin olivat kunnolla rapasia. No puoli tuntia ehtivät juosta ja temmeltää ennen kuin Danan omistaja päätti lähteä. No mut kyl puolikin tuntia on hyväksi Vilmalle kuin ei mitään.