Oltiin Vilman kanssa Pitkävaarini luona kylässä 20-21.8.2012, eli maanantain ja tiistain. Vilma pääsi käymään Pitkänvaarini luona siboossa. Vietimme siellä yhden yönkin. Matkalla Pitkävaarin luo, poikkesimme kaupan kautta. Vilma oli muuten hyvin käyttäytyvä kun odotimme vaaria autossa, kunnes Vilma näki pari amerikanbuldoggia kulkevan Lidlin ulkopuolella. Silloin huomasin ensimmäisen kerran että Vilma on vartiossa. Tuli pientä murinaa, ja muutama haukunta. Vilma ei päästänyt koiraa silmistään kunnes tämä lähti pois Vilman näköpiiristä.
Vilma pääsi kävelemään kunnolla oikeaan metsään. Vilma tosin arasti vielä sen verran että pysyi samalla polulla kuin mitä me pitkävaarin kanssa käveltiin. Yritin opettaa Vilmaa syömään mustikoita suoraan puskista, mutta ei Vilma hiffannut mitä pitäis tehdä. Kävely retkeltä löydettiin pari hyvää kepukkaa mitä otettiin talteen ja tuotiin kotiin asti ne. Käytiin ilta lenkillä Vilman kanssa ja huomattiin että lehmät oli tullut laiduntamaan tien lähelle aivan pitkävaarin tönön luo. Sitten ku Vilma huomasi ne, kun ne liikkuivat. Vilma otti ja lähti täysillä juosten pois, häntä koipien välissä, kunnes törmäsi porttiin aivan täysillä. Onneksi Vilma ei loukkaantunut. Vilma pääsi pitkällävaarilla kokeilemaan ensimmäistä kertaan eläessään aktiivipalloa. Vilma ei aluksi oikein tajunnut pallon ideaa vaan otti sen suuhun ja heitteli sitä ympäriinsä. Pitkävaari sitten opetti Vilman leikkimään aktiivipallolla oikein ja sen jälkeen Vilma pyöretteli palloa ympäri olohuonetta saaden namut tippumaan pikkuhiljaa ulos pallosta. Tosin vilma oli jo ennättänyt rikkoa virikepallon. Pallo oli yli 10 vuotta vanha, tullut ilmaiseksi lisänä jonkin raksu pussin oston yhteydessä. Virikepallo oli kovaa muovia eli erilainen kun nykyiset virikepallot mitkä on tehty pehmeämmästä muovista tai kumista. Iloa Vilmalle riitti moneksi tunniksi.
Kun oli viimein aika mennä nukkumaan, niin Vilma ei suostunut tulla portaita ylös. Yritimme houkutella Vilmaa tulemaan ylös, mutta turhaan. Lopulta hain Vilman alhaalta ylös kaulapannasta vetämällä. Vilma pääsi ylös asti mistä häntä kehuttiin paljon. Vilma nukkui aivan rauhallisesti lattialla sänkyni vieressä koko yön. Aamulla tosin oli uusi ongelma edessä päin. Vilma ei suostunut kävelemään portaita alas. Yritin houkutella Vilman tulemaan alas namupaloilla mutta turhaan. Lopulta jouduin kantamaan Vilman alas portaita. Mikä ei ollut helppoa kun koira on yli 23kiloa painoltaan. Vilma ehti vielä aamulla leikkimään virikepallolla ennen kuin kotimatka odotti. Kotimakalla Vilma vain nukkui takapenkillä :o) Kiitos pitkällevaarille ku otit meidät käymään siellä! Syyskuussa uudelleen ku tullaan omena varkaisiin ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti